torstai 5. heinäkuuta 2018

Parhaita asioita Italiassa asumisessa juuri nyt

Syksyllä yllätyin siitä, etten rakastanutkaan Italiassa, tai Firenzessä, asumista. Olin ollut aivan varma siitä, että tämä olisi minulle oikea paikka, jopa pidemmäksi aikaa. Kun alkuvuodesta muutin etäämmäksi keskustasta, pienen kukkulan varrelle, aloin pitää täällä asumisesta vähän aiempaa enemmän, mutta olen helpottunut, ettei minun tarvitse jäädä tänne.
















On silti joitakin asioita, jotka ovat täällä upeasti. Asioita, joita minulla jää ikävä. Erityisesti esimerkiksi oliiviöljy. Se on niin väkevää, paikallista, vastapuristettua, kerrassaan herkullista. Lorautan sitä kaikkeen, upotan siihen leivät. Toinen asia on juuri nyt kukkivat laventelit. Ne tuoksuvat. Ne ovat laventelin värisiä, täynnä perhosia ja mehiläisiä. Viikunapuutkin ovat herkkiä ja hienoja - en ole nähnyt vastaavaa.

Sanomattakin selvää on se, että pizza täällä on vertaansa vailla. Alle vitosen, rapeaa, hapanjuureen leivottua, makealla tomaatilla päällystettyä, keskeltä vähän vetistä. Suosikkipizzeriassani minut tunnetaan jo hyvin ja pöytään kannetaan aina talon tulista öljyä, johon dipata rapeat reunat.
Olen myös oppinut pitämään pastasta - se on tuoreena napakkaa ja suussasulavaa, aina tuoreiden ja maukkaiden kastikkeiden kanssa tarjottua. Parhaassa paikassani sitä saa vitosella, sen seuraksi upean tiramisun kahdella eurolla, kahvi puolikkaalla. 



Torilla on aina vilkasta ja värikästä ja mieletön valikoima ihania, mehukkaita, tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Saamme ruokapiiristä lähellä kasvatettuja kasviksia viikottain - napakoita, pikkiriikkisiä kesäkurpitsoja kukkineen, hassuja, päärynän muotoisia tomaatteja, valtavia pinaattikimppuja.

Tärkeimpänä kaiketi on mainittava, että minulla on todella, todella empaattisia, viisaita ja hupsuja ystäviä täällä. Heitä minulla jää ikävä.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Tunnelmallinen Torino

Hugo ja minä olemme käyneet kahdesti Torinossa. Emme kertaakaan Roomassa, Milanossa tai Napolissa. Emmekä Venetsiassa tai Triestessä. Mutta Torinossa kahdesti. Se johtunee siitä, että Torinossa on todella tunnelmallista. Rakennukset ovat vähän ranskalaistyylisiä (tai, näin olen ymmärtänyt, mutten ole käynyt Ranskassa, joten en varmaksi tiedä), kadut leveitä ja horisontissa siintävät vuoret kauniita. Kaiken voi maksaa pankkikortilla käteisen sijaan, eikä kiinnostavista ravintoloista ole puutetta.






Minulla oli Torinossa keltainen mielentila. Ostin keltaisen mekon, join keltaisen mehun (tai kaksi). Tilasimme upeassa japanilaisessa ravintolassa vahingossa sashimeja sushin sijaan. Juna Firenzestä Torinoon on huikean nopea, luin Zadie Smithiä ja nautin. 
Menemme joka tapauksessa seuraavaksi Milanoon, sillä olen kuullut, että Italiassa on muitakin hienoja kaupunkeja kuin Torino. Kerron, kun tiedän, onko Milano yksi niistä.

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Siracusa

Olin Sisiliassa kahdeksan ja puoli päivää toukokuun ja kesäkuun vaihteessa. Valtava osa päivistäni kului luennoilla ja lukemisten parissa, mutta olihan minun käytettävä aamujen tunnit ja iltahetket Sirakusan kiertelemiseen ja ihastelemiseen. 



Olin Ortigian saarella, joka oli monin tavoin hurmaava ja rauhoittava paikka. Aurinko laski niin vaaleanpunaisena, sinisessä vedessä keikkui veneitä ja kellui lomailevia ihmisiä. 




Söin kolmena iltana ihanassa, pikkuruisessa ravintolassa: Sicilia in Tavolassa. Tuoretta pastaa tonnikalalla ja appelsiinilla, anjoviksia ja meheviä kapriksia ja tilliä, niin upeita ja makeita uunitomaatteja perunoiden ja valkoisen kalan kanssa. Sain vuolailla, italiaksi puhutuilla kehuillani aikaan iloa, joka maksettiin takaisin viinilasillisella. Palvelu oli rempseää ja ystävällistä.

Sisiliassa syödään granitaa ja leivoksia aamupalaksi, ricotalla täytettyjä cannelloneja välipalaksi ja uppopaistettuja riisipalleroita, joiden nimi on arancino tai arancina riippuen siitä, missä päin Sisiliaa olet (Catanian ja Palermon välillä käydään tällaista kiistaa). 



En ole eläissäni nähnyt niin suuria pääskysparvia, kuin mitä Sisiliassa näin. Niiden laulut kuulostivat parvien nokista valtaisilta huudoilta, kun kymmenet pääskyset syöksähtelivät pastellisävyisten talojen yllä. 



Vinkki sinulle, joka matkustat pienellä budjetilla: ruokakaupoista saa miltei aina todella halpoja paninoja (täytettyjä voileipiä) leipä-, juusto- ja lihatiskiltä. Suosittelen Sisiliassa ottamaan leipäsi täytteeksi suussasulavaa, etikkaista caponataa, joka sopii kaikkien juustojen kaveriksi.