sunnuntai 2. helmikuuta 2014

PIRISTYKSEKSI

Vieläkin joskus muutun vuorien kokoisiksi kyyneliksi ja sulan lätäköiksi.

Joidenkin päivien ainoa pelastus on äitin sinulle sänkyyn tuoma juhlaillallinen: valkosipulisia kanajauhelihapihvejä, lempparia jälkiuuniruisleipää, eilistä aurinkokuivattutomaatti- ja sienirisottoa, avokaadoa sekä kirsikkatomaatteja. Viimeiset kyyneleet tyrehtyivät aivan viimeistään vastapaistettujen maapähkinävoi-melassikeksien kohdalla. En väitä, että ruoka on ratkaisu kaikkeen, mutta joskus se vähän auttaa. Varsinkin, jos se on äitin sinulle tekemä, sinulle, joka joskus et ikinä anna muiden tehdä mitään sinun puolestasi. Ja ehkä myös silloin, kun viimeisestä ateriastasi on hitusesti liikaa aikaa ja makaat puhtaissa lakanoissasi untuvapeiton alla sänkyäsi likastuttamassa ja tyynyliinoja kastelemassa.

Joinakin päivinä liiankin monta keksiä tuntuu ihanalta liiallisuudelta mahanpohjassa. Se tunne, kun olet jo täynnä, mutta päätät syödä vielä yhden. Jos nyt vielä toisenkin, kun lasin pohjalla on maitoakin jäljellä ja kaikki muu tuntuu aivan surkealta.

Koska en voi lähettää teille äitiäni (enkä haluaisikaan) tai leipoa teille liian montaa keksiä, voin vain tarjota muutaman muun pienen vaihtoehtoisen piristyksen arkeen.

1. Keksien leipominen ja/tai niiden (liiallinen) syöminen. Keittiö on minulle paras paikka (melkein aina ja myös silloin), kun tuntuu pahalta mutta ei vielä voi kaatua sänkyyn. Sipulin leikkaamista en kuitenkaan itkun partaalla suosittele. Jos on pakko (usein ruoanlaitossa on), voi kokeilla vaikka uimalaseja (niksipirkka on lempipalstani). Kekseihin kuitenkin harvemmin tarvitaan sipuleita ja jos valitset oikein, ovat ne nopea ja lohdullinen piristys. Jos et viihdy keittiössä, voin suositella ison taikinasatsin leipomista kerralla ja taikinapalluroiden pakastamista. Jos tulee oikein kova keksikiire, voi niitä nauttia jäisenäkin. Paitsi jos pelkää hirveästi raakaa kananmunaa. Silloin ainakin kannattaa paistaa. Muista paistaa muutama ylimääräinen siltä varalta, että muutaman tunnin päästä iskee uusi himo. Tai jos tulet onnellisemmaksi vain yhdestä ainokaisesta, paista vain yksi. Sinä saat päättää.

2. Sosiaalinen media on joskus ahdistava paikka. Omaa facebook-kokemustani parantaa miljoonakertaisesti Humans of New York. Katso, niin ymmärrät.

3. Olen aina pitänyt kynttilöitä vähän tylsänä lahjana. Sellaisena kun-en-nyt-muutakaan-keksinyt-lahjana. Sain kuitenkin tässä vähän aikaa sitten kahvikynttilän ja se on aivan omaa luokkaansa. Ihanaa, kun koko huoneessa leijailee seuraavanakin päivänä herkullinen tuoksu. Tosin tänäiltana laitoin sen palamaan ja hetken kuluttua ihmettelin, että miksi joku keittää jasmiiniriisiä, kun söimme juuri (ihanaa savuisen tulista papuchiliä ja corn breadia). Nyt se kuitenkin tuoksuu jo enemmän siltä, miltä pitää. Tämä nyt kuitenkin on tällainen vähän höpsö kohta tässä listassa, kun kaikki kynttilöistä pitävät jo kuitenkin tietävät, kuinka ihania ne ovat.

4. Mulla on monta lempparia ruoka- ja sisustusblogia, joista lisää myöhemmässä vaiheessa, mutta ensimmäinen blogi, josta oikeasti innostuin ja jota edelleen rakastan on A Beautiful Mess. Täältä löytyy ihanaa ruokainspiraatiota, diy-ohjeita ja helppoja kampausideoita (toinen hyvä tapa piristää elämää). Blogit (ja tunnelmalliset instagramtilit) on kaiken kaikkiaan yks parhaista tavoista joko paeta hetkeks omaa arkea tai toisaalta maustaa sitä.

5. Taatelit ja maapähkinävoi. Taatelit ja merisuola. Taatelit ja tumma suklaa. Tumma suklaa ja maapähkinävoi. Tumma suklaa, taateli ja maapähkinävoi.

6. Tee jotain hyvää toiselle. Tää on mulle näistä vaikein, koska silloin, kun itellä on ärsytys tai kiire ja stressi, niin on kauheen vaikea kerätä energiaa johonkin sellaseen, mikä on muutenkin itessään jo niin vaikeaa. Tästä tulee kuitenkin helposti hyvä mieli. Meillä päin kulkee paljon mummeleita, jotka ilahtuu jo pelkästä hymystä. Muutama vaihdettu sana säästä ei oo multa paljon pois, mutta niiltä saa usein silti kauniita sanoja loppupäiväksi ("voi miten herttainen sä olet'", "ihanaa päivänjatkoa", "siunausta") jo sen tekemällä. Joskus tyhjennän ja täytän tiskikoneen, vaikka inhoan koskea limaisiin tiskeihin. Välillä se voi vaan olla joku pieni kehu, pudotetun kynän nostaminen tai toiselle oven auki pitäminen.

7. Ala pitämään listaa asioista, joista olet kiitollinen. Tästäkin lisää vielä joskus, mun listassa on nimittäin vaikka mitä aarteita jo nyt, vaikkei se vielä kauhean pitkä olekaan. Meillä kerrotaan aina ruokapöydässä päivän highlight ja on tosi opettavaista joutua pysähtymään miettimään jokaisesta päivästä jokin hyvä asia. Joskus ärsyttävää ja tosi vaikeeta, mutta siitä huolimatta opettavaista. Mun omaa listaa taas pidän vähän vaihtelevasti, joskus sinne tulee monta asiaa päivässä ja joskus unohdan vähän pidemmänkin ajan kirjata mun iloja sinne. Jo se, että luen mun vanhoja kiitollisuuden aiheita, usein piristää mua. Mitä enemmän rupeaa niitä kirjaamaan, sen helpompi on löytää joka päivästä todellisia helmiä. Joskus ne on laajempia juttuja, joskus taas ihan pieniä valonpilkahduksia.

Mitkä on teidän tehokkaimmat piristyskeinot ihan päivittäisellä tasolla? Entä teidän tän päivän highlight? Mulla on tänään monta, joista isoimmat on sängyssä loikoileminen ja kirjan lukeminen, täydellinen aamupala ja tuolla alhaalla odottava flan.

PS. joskus ei auta muut kuin isot mehevät itkut ja hyvät yöunet

2 kommenttia:

  1. Ihanaa! Otan tän listan esiin seuraavalla kerralla kun kaikki alkaa taas tuntumaan tyhjältä.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 toivotaan että siitä on silloin iloa!

      Poista