maanantai 27. lokakuuta 2014

EN OSAA SANOA KAIKKEA SITÄ MITÄ HALUAISIN

Jos osaisin, ilmaisisin itseäni paremmin. 

Tekstaan äitille siitä, kuinka itkettää surkea ja kallis kiinalainen ruoka (mitä kaikkea muuta kahdeksalla eurolla olisikaan voinut ostaa) ja siitä, kuinka seuraavaksi tyhmin asia päivässä on se, että kaupasta on kanelit loppu ja miljoona muutakin asiaa, mutta puhelimessa en saa sanaa suustani ja hiljaisuudesta ja hengityksen rytmeistä äiti kuulee pahan olon, yksinäisyyden ja elämän kelvottomuudet ja kertoo, että riitän, saa tuntua, voidaan olla hetki hiljaa ja saa itkeä.

Aikuisena on vaikeampi itkeä. Sille ei löydy hyvää hetkä ja totta puhuakseni, yksin itkeminen on pelottavaa. Aivan kuin tunteiden suuruus voisi nielaista yksinäisen sisäänsä siellä, missä kukaan ei ole käpertymässä itkevän viereen sängyssä, silittämässä keittiön nurkassa lattialla nyyhkyttävää tai kutittelemassa kurjuuttaan tuntevaa.

En tarkoita, että olisin aivan aikuinen, vaikka toisaalta olenkin. Syön keskiyöllä levyllisen kahvi- ja kardemummasuklaata ja puolikkaan rasiallisen taateleita maapähkinävoin kera ja juon suklaakauramaitoa, sillä joskus sellainen voi olla elämää. Tässä vaiheessa on rakastettava itseään tuplasti enemmän kuin ennen, sillä juuri sen sorttista rakkautta ei enää saa imettyä ympärilläolevista. 

Tänään ihailen eniten Lena Dunhamia, Tavi Gevinsonia ja Ruth Bader Ginsburgia. Pidän siitä, että tenttiviikon jälkeen tulin kotiin ja katsoin kahden tunnin dokumentin Yhdysvaltojen sairaanhoitojärjestelmästä ja että minua sytyttää laki. Pidän itsessäni viehättävänä omaa kunnianhimoani, kiinnostustani lakia kohtaan, rakastan sitä paloa, jota tunnen, kun perehdyn perinpohjaisesti yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja ongelmiin ja siksi tiedän, että minä olen oikeassa paikassa. Jos en olisi näin varma, olisi tuhannesti raskaampaa elää tätä vaihetta, jossa opettelen olemaan.

Toisaalta, tiedättekö kuinka mieletöntä on olla keskellä uutta. Minä ainakin jo tiesin, mutta muistin ja näin sen uudestaan vasta nyt, selkeämmin ja tarkemmin. Koen kiitollisuutta siitä, etten antanut pelkojeni kahlita. Miten hartaasti vannoinkaan vielä kaksi vuotta sitten, etten ikinä enää muuttaisi tuntemattomaan. On hyvä luvata ja myös rikkoa lupauksia välillä.

Minun tekisi aivan hirveästi mieli väitellä ja vaihtaa haastavia näkökulmia. Olen päättänyt liittyä väittelyryhmään seuraavan kauden alussa ja toivon, että muistan. Samaan listaan kuuluu olla luovempi. Haluaisin neuloa, maalata, askarella ja uskaltaa tehdä jotakin salaa minua kutkuttavien poetry slam tavoitteideni eteen.

Aikuistumiseni prosessi aikoo edetä niin, että tästä eteenpäin aion jatkaa itseni rakastamista mitä radikaalimmissa määrin, pysyn vieläkin rehellisempänä itseäni kohtaan, olen ylpeämmin kaunis, rohkeammin aito ja mitä vähemmän välitän muiden mielipiteistä suhteessa minuun ja tekemisiini sen enemmän välitän muista. Olen läsnä, ajan tasalla, kiihkeä ja tietoinen, tarttuvalla tavalla intohimoinen. Ehkä opettelen myös menemään nukkumaan ajoissa. 

Taatelit tekevät näemmä hyvää. Kokeilkaa saatteko tekin sisua niistä. Mulla on muuten tosi kipeät pakarat eilisestä treenistä. Pitänee harjoitella nukkumaanmenoa ihan siitäkin syystä, että oon päättänyt ruveta nousemaan kuuden pintaan ehtiäkseni aina aamuisin salille heti, kun matkustusaika sinne pitenee. Eli mulla on alle kuukausi aikaa sopeutua siihen. Ajattelin myös, että voisin jotenkin rajottaa mun sallittua tietokoneenkäyttöaikaa, tietosesti sitoutua käyttämään aikaa sekä uutisiin että luovuuteen, käydä metsässä vähintään parin viikon välein ja syödä jätskiä vähän useemmin ihan vaan siks, että muuten mun tekee sitä mieli ja on ihan tyhmää olla kuuntelematta mielitekoja. Ekana listalla ainakin se maistamaton Ben&Jerry'sin maku ja LaMuun Kamajäätis. Mulla on myös kolme kirjaa ihan ykkösenä lukulistalla, joten jos menis sänkyyn vaikka ysiltä, vois ehtiä lukea hetken joka ilta. Sallin itelleni sen, etten onnistu tässä ihan vielä, mutta luulen että tää on ihan realistista siinä vaiheessa, kun mulla on oma huone. Kiitos taatelit. Palataan asiaan.

Tää juttu lähti vähän yllättäville reiteille mutta MÄ PIDÄN NIISTÄ. 

4 kommenttia:

  1. "Tässä vaiheessa on rakastettava itseään tuplasti enemmän kuin ennen, sillä juuri sen sorttista rakkautta ei enää saa imettyä ympärilläolevista."

    Ihana teksti, ihana blogi <3 Mä samastun lähes joka ikiseen sanankäänteeseen.

    (Myös tuohon keskiyölliseen suklaa-taateli-maapähkinävoiyhdistelmään. Kahvi-kardemummasuklaata en kyllä oo vielä kokeillut. Ehkä ensi yönä.)

    Ps. Tallinnassa on ens viikonloppuna Vegaanimessut, oot ehkä kuullutkin? No jos et, niin tässä linkkelson; https://www.facebook.com/events/725785934179440/ Huhujen mukaan siellä on ainakin hyvä edustus LaMuu-jätskejä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti!!
      Suosittelen tota suklaata ihan täysillä. Niistä Fazerin uutuuksista se paahdettu maissi on myös herkullinen, mut tota kahvi-kardemummaa ei voita mikään. Täällä Tallinnassa (ootko säkin täällä?) näin sitä jossain alessa 1,89 vaikka muualla se on aina reilusti yli kaks euroa, mut en millään saa päähäni et missä sitä tohon hintaan oli. Silloin tietty aattelin, että ihan sama, mulla on sitä kotona kuitenkin. Nytpä ei enään ookkaan, ja tarvis olla.
      Sun blogi on myös ihana, en malta oottaa että mulla on taas uuni käytössä ja pääsen tekemään jotakin sieltä! Esimerkiksi protskusiemennäkkäri on listan kärkipäässä!

      PS. Oon kuullu ja itseasiassa ilmottautunu, hih! Noissa huhuissa lähinnä kaivelee se, et miten niiden jätskejä muka vois vegaaniksi luokitella. Mä muuten haluaisin hirveesti testata sitä kamajäätistä. Onks sulla kokemusta siitä, että onko se sen kuuden euron arvoinen?

      Poista
    2. Heii mä vastasin tähän jo kerran mut se vastaus on näköjään kadonnut jonnekin kyberavaruuteen! No, uus yritys.

      Mulla on näköjään paljon suklaamakuja maistelematta, pitää parantaa tapani tämän suhteen pikimmiten (eli heti tänään tod.näk.)! Paahdettu maissi kuulostaa siltä että se on joko tosi hyvää tai ihan kamalaa. Luotan sun arvostelukykyyn. Ja miten pärjäät ilman uunia?! Mä en osais kuvitella elämääni tai tätä pikku kotiani täällä Tallinnassa ilman sitä. Se on vähän niinku kaiken keskiössä, sydän.

      Ja puhuin tosiaan ohi suuni, ei kyseessä ollut La Muu mutta vegaanijäätelöä siellä messuilla pitäs olla tarjolla ja runsain mitoin! (Huomaa taas, että mieleen on jäänyt se tärkein informaatio eli jäätelön olemassaolo.) Kamajäätistä en oo kokeillut - vielä. Ehkä sitä vois kokeilla pallollisen jossain kahvilassa ennen kuuden euron investointia kokonaiseen pakettiin...

      Ps. Toi aiemman postauksen goji-taateli-maustetee kuulostaa ihanalta. Menee kokeiluun!

      Poista
    3. Hyvää suklaidenmaistelua!! Mun taatelitkin on nyt suklaiden lisäks loppu, pitänee keksiä jotain. Mä muuten rupesin tekemään sun jaffapalluroita mut vähän sillä ajatuksella et mitä kaapista nyt löytyy. Sit en jaksanu odottaa sen mömmön jähmettymistä, joten levitin sitä vaan näkkärille. Loput iskin tuorepuuropurkin pohjalle. Oli hyvää molemmin tavoin!

      Ilman uunia pärjääminen on ollu aika kauheeta, mut toisaalta tää asuntoelämä on muutenki niin nuhjusta ja äklöä, et tuskin uuni ois sitä paremmaks tehny (voin vaan kuvitella missä kunnossa se ois ollu). Mut enään kaks viikkoa muuttoon ja osaan varmasti arvostaa sitä uunia tuplasti enemmän!! Hätätilassahan keksejä voi myös tehä paistinpannulla, mutta, noh, ei ne oo oikeita keksejä... Äitikin on onneks tehny ja tänne asti rahdannu mulle mysliä, ni senkin voimalla kai oon selvinny. Mut uuni on kyllä mullekin aina kodin sydän ja uskon että jatkossakin! Ehkä sen puute ei oo ollu siks niin vakavaa, ettei tää asuntola oo mulle missään vaiheessa ollu koti, eikä sen oo ollu tarkotuskaan olla. Hmm! Aika harvoissa kämpissä täällä muuten on uunia, ootko huomannut? Jos siis yksiöistä tai muuten pienistä kämpistä puhutaan. Se on hassua.

      Vegaanijätski kuulostaa ihanalta. Miks oi miks opintotuki tulee vasta tiistaina, heh. Hyvä idea ton kamajäätiksen suhteen! Mäkin voisin tehä noin - toisaalta, kahvilassa haluis aina mielummin jotain siellä valmistettua?!

      Goji-maustetee on ihanaa! Se kyllä pelastaa monia iltoja. Seuraavaks aion opetella tekemään kunnon, tulista chaita.

      Poista