perjantai 27. maaliskuuta 2015

AIKA PALJON PUHETTA





Kasvoin tyyliini ensin varoen, hitaasti, hyväksyntää kysellen, matkien ja sitten ryminällä, turhautumisella ja nauraen. Olen yksi suuri sekamelska, mutta laitan huulipunaa ja sellaisia hassuja juttuja, joita kaapista löydän tai yhdellä eurolla kirpparilta ja päätän, etten saa antaa sille niin paljoa arvoa, että se määrittelisi minua. Vaatteet saavat ilahduttaa (ovat silloin parhaimmillaan), mutta niistä ei pidä liikaa välittää, ei niistä, eikä niistä muista, jotka välittävät liikaa 
Tästäkin asusta käytiin keskustelua, is that some new kind of style, to tuck your shirt in like you do, sanoin: I don't know, but it's cool, hän, että oh, okay, rock it then, ja minä - I do
What a funny hat ja siihen minä, it's cute
Mutta myös parhain kämppis, on niin hauskaa nähä sua muualla kuin kotona, ku näytät aina niin viimeistellyltä ja kotona vaan et, puhetta siitä, kuinka molemmat puolet on mua kuitenkin
Ja toisaalla että, you always look so fabulous
Siihen minä
vain
kiitos
sillä useimmiten tuntuu, etten
Ylpeyteni sanelee, että minun olisi sujahdettava ja kääriydyttävä siihen tähän tuohon voidakseni osoittaa
ihan juuri kuinka fabulous oikeasti olen, voidakseni ottaa vastaan tuollaista, selittelemättä
mutta
sille minä, että ole vaiti
nämä ovat vain vaatteita

Aika paljon puhetta yhdestä vaatetuksesta
Puin kengätkin

2 kommenttia: