tiistai 28. huhtikuuta 2015

RETRIITTI






Viikonloppuna oli hyvä. Tosi hyvä. Mun sielussa jokin vetää vahvasti pois kaupungista

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

MIETTEITÄ TÄSTÄ KOHTAA

Haluaisinko lopettaa myös kainalokarvojen höyläämisen
Pyytäisinkö häntä vielä kerran kahville
Ehdinkö syödä perunat ennen lähtöäni Suomeen

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

REIKÄLEIPÄÄ

Rakastan ruista. Se on niin, niin rukiista? Ah! Ruis! 
Maanläheistä, tummaa, syvää, hapanta, säväyttävää, kitkerää, lempeää, kotoisaa. 
Jälkiuunissa muhineena? Kuminan kanssa? KYLLÄ KIITOS.
Mieluiten pyöreässä muodossa. Repimällä annosteltuna. Omassa keittiössä hapattuvaa ja uunituoreena tuoksuvaa. 
Olen sanonut ennenkin tämän, mutta mun sydän TANSSII, ymmärrättekö, juhlii, kun saan tehdä leipää. Syödä leipää. Oon myös palannut pastaan. Leipää ja pastaa melkein joka päivä tällä viikolla. Tuntuu ihan hyvältä. Ei ainakaan pahalta, kuten joskus olin itselleni vakuutellut. Ruis on kuitenkin minua tyydyttävin viljamuoto, niin monella tasolla. Siitä pidän edelleen kiinni, ehkä ikuisesti. Tätä leipää syödessä ainakin vannon niin. Vaikkei tarvis vannoa. Mieli saa muuttua! 
Katsokaa, miten kaunista. 
Parasta reilun voimäärän kanssa. Krista huomauttaa, että suolaisen voin. Oon samaa mieltä. Ruis, suola ja voi. Siinä kolme kulmakiveä.
Tässä riittää pureksittavaa, hammaslääkäri varmaan suosittelis tätä sullekin. En lupaa. Mut kuitenkin. Ei mitään pehmeetä.

ILO



PS. Iloitseminenkin on verbi
Sekin voi edeltää itse ilon tunnetta
Vähän kuten rakastaminenkin rakkauden tunnetta
Ilo voi vaikka alkaa takista
Tai hupsusta laukusta

lauantai 18. huhtikuuta 2015

AURINKOJÄÄTELÖ

Hurahdan aina täysillä kaikenlaiseen. Yksi sellainen kaikenlainen on raakajätski. Toteutukseni on aina enemmän tai vähemmän raakaa, mutta perusperiaate on raaka ja vegaani. Tämä on todellinen voittajakombo ja sopii budjettiini, sillä auringonkukansiemenet ovat noin miljoonakertaisesti cashewpähkinöitä halvempia (sekä kilohinnaltaan että siksi, etteivät ne hajota sauvasekotintani). 

Tämän teen vielä enemmän mututuntumalta kuin monen muun, mitä suuhuni laitan, mutta tässä karkea versio (muokattu tästä). Jos et ole ennen syönyt tai tehnyt vegaania raakajätskiä, saattaa tämä kuulostaa absurdilta, mutta tästä tulee niin hyvää, etten vaihda enää tavalliseen. Raaka- ja vegaaniversiota tehdessä valitset tietysti suklaan sen mukaan, etkä koske voihin pitkällä tikulla, mutta minä en niin piittaa sellaisista yksityiskohdista.

1 dl auringonkukansiemeniä (kuorettomia, paahtamattomia, suolaamattomia), liotettuna vähintään kuusi tuntia
2 dl vettä
muutama lusikallinen kookosöljyä (tai voita, noin 3 ruokalusikallista), todella pienellä lämmöllä sulatettuna
muutama lusikallinen sokeria (käytän raffinoimatonta demareraa, mutta kookossokeri olisi tietysti ideaalimpaa), myös pehmeät taatelit käyvät
merisuolaa
kanelia
muutama tippa sitruunamehua
1 banaani
muutama pala (tummaa) suklaata, karkeasti rouhittuna
maapähkinävoita
6-8 pähkinää, puolitettuna

Huuhtele liotetut siemenet ja lisää puhdasta vettä 1 dl. Soseuta sileäksi (jokseenkin sileäksi, oma leluni jättää hieman karkean lopputuloksen). Lisää loput vedet, kookosöljy, sokeri, ripaus suolaa ja kanelia, sitruunamehu ja puolikas banaani. Soseuta taas ja maista. En pidä supermakeasta, joten jätän sen näihin mittoihin, mutta mikäli sokerihammastasi kolottaa, tulet tarvitsemaan tätä enemmän.
Laita jätskipurkkisi (käytän kierrätettyjä Philadelphia-tuorejuustorasioita, tästä riittää täydellisesti kahteen) pohjalle pilkottu banaani, suklaa, pähkinät ja pieniä nokareita maapähkinävoita. Kaada päälle auringonkukansiemenkerma ja sekoittele. Levitä märän seoksen päälle kelmu ja aseta jätski pakastimeen tekeytymään useaksi tunniksi. Kelmu irtoaa, kun seos on jähmettynyt.
Ota raakajäde huoneenlämpöön pehmenemään noin 20 minuuttia ennen tarjoilua. 

HYVÄÄ ELÄMÄÄ

Sairastin ja kun vähän paranin, kipitin niin kirpparille kuin Slothrop'siin, jossa vähän heittäydyin villiksi 
(en kovinkaan, koska kaikki käytetyt, jo valmiiksi halvat kirjat, olivat puoleen hintaan, eli siis järkeviä ostoksia)
Ostin pinkin takin, joka muistuttaa minua ja äitiä siitä pinkistä takista, joka minulla oli vuosia sitten 
(se, jossa oli ihana vuori sisällä)

 Olen syönyt paljon leipää
Esimerkiksi cheddarin ja ompun kanssa ja maapähkinävoilla sekä hedelmillä vuorattuna

Ihaninta on olla kevätvaatteisillaan


Ihaninta on myös Pinjan kanssa: olla lounaalla ja syödä kotona kikherne-blondieseja suoraan pannusta
Ystävyys on hyvää

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

NÄEN SINUT ORVOKEISSA

Näen sinut orvokeissa
pinkeissä lenkkareissa, baleteissa
hetken peilissä
vallattomissa kiharoissa

Kuulen sinut rapisevissa lumissa
sittemmin hiljenneissä sävelmissä
lintujen liverryksissä
kyynelissä

Löydän sinut suklaakakuista, kutituksista
rivien välistä
sieluni tyhjistä tiloista

Toistelen nimeäsi ja se muuttuu ontoksi
hajoaa palasiksi, menettää 
Liitän päätteeksi sisko
Eikä mikään nimi ole koskaan ollut yhtä täynnä merkitystä

Olet siellä, mihin en yllä
Katson tanssivia pilviä ja toivon nelivuotiaan silmiä,
jotta minäkin näkisin niiden lomasta
vielä pilkahduksen sinua

ristiriita kylkiluiden suojassa
se haluaa uskoa siihen

tiistai 14. huhtikuuta 2015

LEIPÄ

Syön viittä leipää (sanan varsinaista merkitystä kuvaavaa leipää): jälkiuuniruisleipää, näkkileipää, äitin uunituoreita sämpylöitä (myös omiani joskus), ravintolan alkupalaleipää (oli se melkein mitä tahansa, mieluiten lämmintä) ja nyttemmin juureen tehtyä leipää.

Useimmiten vain voin ja juuston kanssa (Emmental, Gouda, Polar mieluiten), myös avokaadon, kananmunan, hummuksen ja joskus tonnikalasalaatin tai jonkin vastaavan majoneesipohjaisen kanssa. Ja joskus French toastina.

Leivän syöminen on rehellistä hommaa, mutta leipominen vielä aidompaa, raaempaa, alkuperäisempää ja kauniimpaa. Minulle se on elämistä. Puolivahingossa sanoin kerran, että olen onnellisin metsässä tai kädet taikinassa. Ei se ihan niin mene. Metsä on yksiselitteisempi, kädet taikinassa kuvaa ehkä yleisemmin keittiökokemustani. Mutta ruoanlaitto ei aina ole terapiaa - leipää taas teen vain tietyssä mielentilassa ja se täyttää aina tietyn kaipuun. Se on vaativampaa kuin sellainen kokkailu, jota harrastan päivittäin. Se harjoittaa minussa lihasta, jota en muuten repäise itsessäni käyttöön. Tarkkaavaisuutta, huomaavaisuutta, auktoriteetille alistumista. On nimittäin niin, että leivän leipomisessa olen riippuvainen muista. En osaa vielä. Nöyrtyä enkä leipoa leipää.
Silti - sitkostuva taikina kämmenien alla. Se saa minut henkiin. Vaivata voi silmät kiinni. Kädetkin näkevät.
Silti - en voi hallita kaikkea. Luonto pyörii ilmankin minua. Olen osa prosessia, en sen mestari. Kunnia ei ole minun.


Tänään tein tälläiset. Parhaani tähän mennessä. Syön ilolla. Syön ja kiitän tästä leivästä, jonka leivoin, mutta en. Ensin tulee rouske, rapeat reunat poskien iholla, kurinalainen työskentely hampaiden osalta. On keskityttävä jokaiseen suupalaan. Seuraa pehmeys, täyteläinen ja vahva. Hieman hapanta kielellä, makeaa ja hivenen suolaista. Ohran kulma hiipii suloisen vehnän läpi. Tämä. Tämä on leipää. Ilman kainostelua, hienostelematta. Ei minulla ole mitään välineitä. Vain juuri, kulho ja nämä kädet tämä sydän, avoimet sitkolle, nöyryydelle ja kaikelle, minkä ne voivat leipoen löytää.


RAKASTAMINEN ON VERBI JA MUITA TOTUUKSIA

En tiedä osaanko punoa tai poimuttaa näitä järkeilyjä päästäni kokonaisiksi lauseiksi, katkonaisia, hauraita ja silti niin vavisuttavan suuria kuin ovat

Yritän, tiedättekös, kuten useita muita matkapuhelimeni muistioon

Näin: rakastaminen on verbi
Tunteita ovat ilo, suru, ärtymys, hämmästys, pettymys, rauha, vihakin
Mutta rakastaminen ei

Verbiin sisältyy toiminta
Ja rakastaminen on ainutlaatuinen verbi - se ei rajoitu ainokaiseen toimintaan, vaan se on paketti, lahja, jonka annat
Kuten olet saattanut huomata, minä ainakin olen, lahjoja on monenlaisia
Eikä koskaan tiedä, mitä sisältä paljastuu

Rakastamisen lahja, verbin monimuotoisuus, kätkee sisälleen mahdollisuuksia, taipuu erilaisiin olosuhteisiin, suhteisiin, tilanteisiin, tiloihin, mieltymyksiin
Kukaan meistä ei rakasta samoin
Kuten ei kukaan meistä toteuta muitakaan verbejä samoin - et sinä liiku kuten minä, en tunne samoin, sinä elät hänen kanssaan eri tavoin
Ja niin meidän elämässämme kun teemme asioita, verbejä, muuttuu tekemisemme ajan kanssa
Niin rakastamisessakin

Eivätkä sanat ole tyhjiä ilman tekoja
Sanallakin voi rakastaa 
Jos vain teet sen
Tai teolla, oi, millä tekojen kirjolla

Millaista rakkautta sinä tällä viikolla käärit kauniiseen
Millä yllätät
Millä luot juhlaa
Tai vain luot arkea sellaiseksi, joksi se on tarkoitettu, täyteen lahjoja

Minua on rakastettu tällä viikolla
Lujaa, lempeästi, lämpimästi ja pehmeästi
Jalkahieronnalla, kosketuksella, kirjoilla, palveluksella, viestein ja tervehtymistoivotuksin, sanoilla, kotitekoisella ja ovelle toimitetulla luomukanakeitolla, lahjoin, elokuvilla yhteisen viltin alla, ajan kanssa
Suklailla, naurulla puhelimen toisessa päässä, ikkunasta virtaavalla elävällä ilmalla, nenäliinapaketilla, tulisen lämpimällä kaakaolla, auringon kuumuudella ihoa vasten, hedelmäsalaatilla, koulutyötaakan minimoimisella

Eikä rakastaminen, lahjat
Ne eivät kuulu vain juhlaan
Älä säästele niitä - kompetenssisi niiden antamisen suhteen ei lopu kesken
Se harjaantuu, oppii huomaamaan tilaisuuksia, tarvetta, löytämään siitä iloa
Ja vastaanota myös
Niin tarpeeseen kuin iloon

Eikä se perustu tunteeseen, aina
Voit rakastaa rakastamalla
Tai tunnepohjalta
Tunteet voivat muuttua
Rakastaminen ei
Verbinä

On siis tunteita
Joista rakastaminen ei ole yksi
Antakaas kun demonstroin
Ei ole lihavakaan
Et voi tuntea itseäsi lihavaksi
Kuulin tämän jostain, ja se puhui minulle
Puhu sinäkin sille, jos luulet tuntevasi sen tunteena
Sillä se voi kätkeä epävarmuutta, levottomuutta, surua, epätasapainoa, huolta, ahdistusta, muuta
Mutta lihava - se ei ole tunne

Eikä rakastaminen
Rakastamista voi jatkaa, ilman tunnepohjaa
Kuten epävarmuutta, levottomuutta, surua, epätasapainoa, huolta, ahdistusta, muuta ilman lihavuutta
Tai sen kanssa
Kuten rakastamista

Joten puhukaa tilanteisiin totuutta
Ja saatatte sitä löytää


lauantai 4. huhtikuuta 2015

PAAHTUA














Pilko ja suikaloi kauniiksi paloiksi ja lado pellille
1 fenkoli (suikaleiksi)
1 palsternakka (kapeiksi pitkuloiksi)
3 pottua (puolikkaiksi suikaleiksi)
2 punajuurta (kuudes- tai kahdeksasosiksi)
1 omena (lohkoiksi)
4-5 valkosipulia (puoliksi, pituussunnassa)
muutama viinirypäle, halkaistuna
kapriksia
voinokareita, noin yhden ruokalusikallisen verran
merisuolaa, useita ripauksia
muita mausteita tai yrttejä, kuten dukkah-seosta tai rosmariinia

Kuumenna uuni yli 200 asteeseen
Paahda, kääntäen vartin välein
Kunnes osa alkaa ruskistua ja rapistua reunoilta

Syö yksinään tai vatkaa itsellesi seuraavanlainen herkku
purkki kermaviiliä
2 teelusikallista Dijon-sinappia
usea loraus sitruunamehua
muutamia tippoja omenaviinietikkaa

Sekoita, maistele, lisää, maistele

perjantai 3. huhtikuuta 2015

KEITTIÖÖNI

Kaksi ikuista ystävää

Nyyrikki ja Viljakka
En tiedä miksi nimesin ne
Kombucha-hiivafungi ja hapanjuuri
Fermentoidusta tulee hyvä olo

torstai 2. huhtikuuta 2015

AIHEITA ILOON

Euron hame
Coston pipo
Raakajäde tekeytymässä pakastimessa
Palsternakkaa, punajuuria, pottua, omppua ja fenkolia huomenna paahdettavaksi
Muutama brasilialainen ricotta-parsakaali-saksanpähkinäpasteja Gabilta mukaan
Ropina (sade)
Pitkä ja antaumuksella annettu selkärapsutus
Puhelinlörpöttely maman kanssa
Kyykkääminen
Leffan katsominen heti aamulla



keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

MAALISKUUSSA ELIN IHANASTI

 Tallinn Music Week - uusia ystäviä, loistavia esiintyjiä, paloa, tilanteiden eskaloituminen yllättävillä tavoilla arvaamattomiin suuntiin, kuuntelethan tämän

 Tyyli - hattuja, huulipunaa, vapautumista, leikittelyä

 Kauneutta - aamuisin, iltaisin, auringossa ja sadesäällä

 Aamupalaa - aika paljon tuorepuuroa, useasti kaakaota (mukin pohjalle 1 tl kaakaojauhetta, ehkäpä myös puolikas carobia, merisuolaa, kanelia, chilihiutaleita, lusikan kärjellinen hunajaa ja ehkä myös kookosöljyä, päälle kuumaa vettä ja joskus kookos- tai kauramaitoa), tuoreita sämpylöitä, parhaimmillaan mascarponea ja appelsiinia, kombuchaa

Äitin ja veljen vierailu - hyvää ruokaa, hassuttelua, röhnötystä, jälkimaininkeina äitin parhaat keksit ja lehti

Krista - ystävyyttä, arkea, hupsuttelua, itkua ja huutonaurua, juhlia, kokkailua, tanssimista

Myös - maalaamista, torireissuja, aurinkoa, treenaamista, iloa, iloa, iloa ja välillä riittäviä yöunia