sunnuntai 16. elokuuta 2015

KERROKSIA

Olen luonut nahkaani koko kesän

Ihminen saa uuden ihon keskimäärin kuukauden välein
Miksen voi tuntea oloani mukavaksi missään niistä nahoista
Toisaalta
rajattomia tulevia mahdollisuuksia
Jospa eläisin lukemattomia kuukausia

Seitsemän vuoden välein olet
uusi
Jokainen solu sinussa vaihtunut

Mutta,
minä
Olen edelleen samaa kuin kaksitoistakesäisenä

Olen luonut nahkaani koko kesän

Tiesitkö
Eivät silmäsi näe, vaan aivosi

Olen luonut nahkaani koko kesän

Ja lakkasin kynnet vaaleanpunaisiksi
Kävelin jalat ruville
Leimusin lämmintä turhautumista
Nauroin lapsien vilpittömyydelle

Haluaisin jotain niin välitöntä itsellenikin

Kaikki tässä maailmassa on rumaa ja kaunista ja rumakin voi olla kaunista
Luon nahkani sen näkemiseksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti