perjantai 25. joulukuuta 2015

REHELLISIÄ KYSYMYKSIÄ

Valitsin tälle vuodelle sanan ja, niin
Rehellisyyttä on pohtinut

Sen juuria totuudessa
Ulottuvuuksia avoimuudessa

Koettanut ottaa käyttöön, tasapainotella sitä, eikä se ole helppo ainakaan

Koska totuus ei ole aina täyttä ja se voi silti olla totta, vaikkei täyttä, sanotaanko se silloin, vai jätetäänkö sanomatta?
Entä jos se on kipeä totuus? Kipeä minulle? Kipeä toiselle?

Onko rehellisyys avoimuutta ja läpinäkyvyyttä? Onko rehellisyys vain kysyttäessä ja vastatessa, vai vaatiiko se totuuden päästämistä kieleltään kysymättäkin? Onko se vain sanoja vai myös tekoja? Olemisessa? Miten olla sitä itselleen ja, voiko olla muille, jos ei itselleen?

Voiko olla rehellinen, jos ei tiedä totuutta? Voiko olla avoin olematta rehellinen? Vaatiiko aito rehellisyys läpinäkyvää elämistä? Ja jos näin on, saako rehellisyydelleen vetää rajoja? Mihin ja kuinka tiukkoja? Onko rehellisyyteni rehellisempää yhdelle kuin toiselle? Vai avoimempaa?

Onko omia totuuksia olemassa? Onko uskomus totuus? Pitääkö totuuteen uskoa? Onko rehellisyys vain uskomuksiensa jakamista? Onko itsekästä olla olematta rehellinen?



keskiviikko 16. joulukuuta 2015

TASAPAINOA

Luulen, että haalareihin ja farkkumekkoihin pukeutuminen, reppu selkään, villasukat kenkien varsista vilkkuen, letit ja pienet hassut kampaukset, se tasapainottaa seitsemänsatasivuisia lakiopuksia, pitkiä päiviä kirjastossa, iänikuisia pakattuja lounaita ja monen päivän mittaisia jämäruokia.


Unta saan vasta tunnin ajatusjuoksun jälkeen ja herään ennen puolta kuutta jo viidettä päivää, mutta olen viittä vaille lomalla, loppuviikosta on hauskaa tiedossa, tälle päivälle paahdettuja chermoula-munakoisoja cous-coussalaatilla ja tuskin maltan odottaa. Myös suklaassa dipattuja maapähkinävoipalluroita (pelkkää voita ja sokeria, mahtavaa). Illalla olutta, huomenna Star Warsia Imaxissa, kuumaa glögiä vanhassa kaupungissa, toivottavasti päikkäreitä.

perjantai 11. joulukuuta 2015

VOIMA

Tajusin vasta: eniten voimaa saan elämääni niistä asioista, joita kohtaan olen tai olen ollut kaikkein epäluuloisin
Tämänkin: voima ja ilo alkavat jossain kohtaa tuntua samalta

Vahvat juustot, itsensä haastaminen, parhain kämppikseni, oma vartaloni, säännötön syöminen, vaativan opiskelu, usko, kynsien lakkaaminen, liikkuminen, rikkaruohojen kitkeminen, armollinen elämänasenne, kauniit alusvaatteet, aikaiset nukkumaanmenot, ulkoilma, isot painot salilla, tumma suklaa, seurusteleminen, hyvä kahvi, itsensä kuunteleminen, vaatteilla leikitteleminen, tanssiminen keittiössä, yleisön edessä puhuminen, väkevät ruoat, sellaiset vaikka

(haluan vielä kertoa: on myös valtavasti asioita, joista saan eniten iloa ja voimaa, jotka eivät ole koskaan aiheuttaneet epäluuloa minussa)

JONKA KANSSA

On,
jonka kanssa

välillämme on yht'aikaa vaarallista ja varmaa
kaikki turvallista ja, miten varovaista

ääripäiden sykkeessä vellon siinä, miten syvää on hyvä
miten hyvää, 
syvä

perjantai 4. joulukuuta 2015

TÄHÄN AIKAAN

 Thanksgiving
(lämmittää syksyä joka vuosi)
 kurpistajuttuja
(ihan missä vaan muodossa, mutta parhaiten ehkä tällä ohjeella tai dadin kurpitsapiirakassa)
suklaata joka aamu
(äiti kääräisi mulle kauneimman, herkullisimman, rakastettavimman kalenterin ja mä niin nautin)

SUOSTA



katsokaapa, miten kaunista

PUNAISTA




keskiviikko 2. joulukuuta 2015

MITÄ KUU

Kylkiluiden välissä, vavisuttaa, vastakkainasetteluja: karjuvaa, kytevää vaaraa, väsymys samassa huudossa, stressiltä tuntuvaa nakutusta ja samassa kaiussa vakaata voimaa, pehmeintä raukeutta, kaikkein eniten lämmintä pohjalla, eikä koskaan ennen ole ollut tätä. Samassa henkäyksessä please ja thank you 

Ajatussinnikkyyttä kuudensadan sivun kirjoihin riittää noin puolet päivästä, luennoilla katse herpaantuu heijastuksiin, eleisiin, sorinaan, ja, kohta, eikä voi tarpeeksi pian ollakaan, on loma. Enkä jotenkin osaa tasapainoilla äärirajoilla, vastakkainasetteluissa, kun sinnikkyyskin tahtoo uupua yhtäkkisesti, eikä asennoitumiseni pysy perässä. Sivujen välissä palelen, teen siemennäkkäriä, yritän avata suihkun tukkeutunutta viemäriä, selvitellä saapumattomia nettilaskuja, olla ajoissa joululahjojen suhteen, päivittää to do -listojani tehtävien tehtävien kerääntyessä

Löytää itsestäni rauhaa, tilaa kiinnostukselle ja välittämiselle, aikaa irroittautua, energiaa liikkua, malttamista käpertyä vällyjen väliin riittävästi

Aamujen pilvet muuttavat valon sävyjä keittiössä

Kuu muistuttaa päivien kulumisesta ja

niin