keskiviikko 2. joulukuuta 2015

MITÄ KUU

Kylkiluiden välissä, vavisuttaa, vastakkainasetteluja: karjuvaa, kytevää vaaraa, väsymys samassa huudossa, stressiltä tuntuvaa nakutusta ja samassa kaiussa vakaata voimaa, pehmeintä raukeutta, kaikkein eniten lämmintä pohjalla, eikä koskaan ennen ole ollut tätä. Samassa henkäyksessä please ja thank you 

Ajatussinnikkyyttä kuudensadan sivun kirjoihin riittää noin puolet päivästä, luennoilla katse herpaantuu heijastuksiin, eleisiin, sorinaan, ja, kohta, eikä voi tarpeeksi pian ollakaan, on loma. Enkä jotenkin osaa tasapainoilla äärirajoilla, vastakkainasetteluissa, kun sinnikkyyskin tahtoo uupua yhtäkkisesti, eikä asennoitumiseni pysy perässä. Sivujen välissä palelen, teen siemennäkkäriä, yritän avata suihkun tukkeutunutta viemäriä, selvitellä saapumattomia nettilaskuja, olla ajoissa joululahjojen suhteen, päivittää to do -listojani tehtävien tehtävien kerääntyessä

Löytää itsestäni rauhaa, tilaa kiinnostukselle ja välittämiselle, aikaa irroittautua, energiaa liikkua, malttamista käpertyä vällyjen väliin riittävästi

Aamujen pilvet muuttavat valon sävyjä keittiössä

Kuu muistuttaa päivien kulumisesta ja

niin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti